Peukalo-Liisa Podcast

In this podcast episode, Juuli and Miikka discuss the book "Peukalo Liisa" by Hosea Anderson. They talk about different themes in the book, such as forced marriages, manipulation, gratitude, and the importance of not giving up. They also discuss the contrast between the rich and the poor and how helping others can be rewarding. Overall, they emphasize the importance of trying in life and taking opportunities when they arise. Moikka ja tervetuloa meidän podcastiin. Täällä on Juuli ja Miikka. Me luettiin Hosea Andersonin Satuarteita-kirjasta Peukalo Liisa. Siinä on semmoinen pikkutyttö, kuka seikkailee periaatteessa eri eläinten kanssa ja sitten sille tapahtuu erikoisia asioita, hyviä ja huonoja. Me listattiin nyt noita asioita, mitä tuossa kirjassa pystyisi tuomaan tähän nykypäivään. Aloitetaanko vaikka ihan alusta, eli tommosesta gitnappauksesta? Aloitetaan tosi helpolla. Joo. Onko sulle tapahtunut joskus jotakin tommoista? No, mä en itse kyllä ole kokenut mitään gitnappausta, mutta mä tiedän kuitenkin, että mä oon nähnyt sellaisia tapauksia, että niitä on vaikka tapahtunut jossain TV-sarjoissa. Mutta ootko sä itse nähnyt niinku? Mä en ole itse siis kokenut tällaista tilannetta itse, mutta mä oon vaan itse nähnyt, että niitä on tapahtunut jossain. Mäkin oon kyllä nähnyt, että joku jossain somessa vaikka, että joku tullaan jostain nappaamaan joku. Ja tuossa kirjassa sekin nappaus näkyi silleen, että... Haluuks sä kertoa? Niin, no tavallaan Peukalo-Liisa vietiin omasta... Vastentahtoa. Omasta alkukodistaan, vastentahtoaan. Ja joutui sitten siitä maailmalle. Sammakoiden ympäröimäksi. Ja sitten sammakkorouva halusi Peukalo-Liisan järjestää sille poikasammakolle vaimoksi. Niin siinä oli myös järjestetty avioliittoa. Mä en ole, tai mun ei ole ainakaan tarvinnut miettiä mitään tuommoista, että mietitäänkö, vaikka miettiikö mun vanhemmat mulle jonkun puolison ja sit mun pitäisi mennä naimisiin sen kanssa. Niin, ja tietenkin tässä nyt silleen mun mielestä tämä näkyi siinä monessa otteessa, että kun halutaan pakottaa joku avioliittoon, niin siinä yrittää juuri näyttää sitä, että miltä se tuntuu, jos sua pakotettaisiin tekemään jotain sellaista, mitä sä et itse haluaisi. Se olisi kyllä ihan kauheaa. Sitä mä oon kuitenkin kokenut itse aika paljon silleen menneisyydessä, että on joutunut vaikka, joku kaveri on vaikka pakottanut mut tekemään jotain, mutta vaikka mä en ois halunnut, mut mä oon tehnyt vaan sen sen takia, että mä en haluu niinku siitä kaverin kanssa huonoja välejä. Eli onks sä halunnut sen kaverin hyväksynnän silleen, että sä oot tehnyt jotain hölmää? No tavallaan joo, mä en niinku halua pilata välejä, koska mä koen, että se on mulle niin hyvä kaveri, mutta oikeesti ihan välttämättä semmonen kaveri ei oiskaan sitten niin hyvä. Niinku tässä kirjan alussakin nyt, niinku nähtiin, että toi peukaloliisa niin se vielä siinä alussa silleen pyrki niinku, tai hän näytti sitä omaa mielipidettään siinä ja lähti karkuukin näissä ekoisissa tapauksissa. Mut sitten kun tarpeeksi... Sitten kun siellä tuli ne kovakuoriaiset ja sano silleen, että se ei oo mitään ja se niinku, sit se alko uskoa sitä niinku vähättelyä ja sitten se meni sen peltohiirellua ja sit siinä tuli semmoista, että se ei halunnutkaan lähteä sieltä, että se myös tottu siihen huonoon niinku oloon ja se ei uskaltanut lähteä sieltä näin. No mutta sit hän tos oli niinku, sen peltohiiri hän oli periaatteessa niinku kaksnaammanen, koska se oli aluksi sille tosi kiva ja se otti sen peukaloliisan omaan kotiin, koska se oli niin huonossa kunnossa ja kääriytynyt lehteen ja ei ollut vaatteita ja muuta. Mutta sitten se hiiri haluski parittaa sen peukaloliisan myyrän kanssa ja sit siitä tulikin tosi irkeä. Niin tossa tos niinku mun mielestä just niinku tota näkyy nykypäivänäkin tosi paljon, että ihmiset yrittää ottaa niinku siitä heikoimmasta niinku tota yrittää niinku käyttää hyväksyä sitä tilannetta ja ei asettu siihen heikomman rooliin vaan asettuu itse sen tilanteen yläpuolelle. Ja sitä näkyy nykypäivänäkin tosi monessa paikassa, että ihmiset käyttäytyy samalla tavalla ja mä oon itekin kyllä kokenut sitä, että ihmiset vaikka vaan lähtelee mulle päin naamaa tai teot ei vastaakaan niitä puheita. Ja sittenhän se saattaa olla vähän semmoista niinku manipulaatiokin, että kun tiedetään, että joku on vaikka heikossa asemassa tai jotenkin vaikka koulussa joku on tosi ujo tai semmonen, että ei kauheasti puhu, niin siitä on pelttäsi helppo manipuloida ja sä oot niinku muokattu siitä minkä tahansa kätyriin sitten itsellesi, jos tarpeeksi vaan jaksat manipuloida ja muovata. Tämähän on ihan kauheeta. Eihän tommoset pitäisi silleen tapahtua ja miksi jollain tulee idea, että se voi lähteä niinku periaatteessa tekemään omaa robottiaa jostain toisesta, mitä se voi niinku, kun meillä on vähän niinku semmonen sätkynukke. Jotenkin ihan väärin. No sitten me ollaan listattu tänne myös, että voidaanko tai tarkoittaako se, että jos sä oot niinku varakas, että sä oisit hyvä ihminen. Tarkoittaako se sun mielestä? Niin no tässä just vähän niinku mun mielestä yritettiin just murtaa sitä semmoista niinku ajatusta siitä, että jos nähdään semmoset varakkaat ihmiset semmosena, jotka sä voit elättää, mutta onko sit kuitenkaan se niinku sulle hyvä sellainen ihminen, joka on varakas. No varakas tietenkin sillä tosin se olisi niinku hyvä, että joo sä pystyt elää sen kanssa, silloin varaa elättää sut, kun sä elät sen kanssa, mutta jos se ei tunnu sun mielestä oikealta, niin todennäköisesti se ei oo sit niinku oikea ratkaisu jäädä vaikka sen luohon. Niin ja sit hän se varakas ihminen, niin jos se ajattelee, että se pystyy tehdä sillä rahalla kaikkea ja se pystyy vaikka ostaa sen toisen ihmisen ja tehdä siitä sen niinku sätkynuke mahdollisesti, niin eihän se niinku tarkoita, että se on silloin hyvä ihminen, jos sä niinku olettaa, että sä voit tehdä sillä rahalla kaikkea. Niin tässäkin taas vähän niinku pätee se, että rahaa ei tuo sitä onnea pelkästään, vaan se onni on siinä, kun sä löydät jotain, mikä on sulle merkityksellistä. No mutta sitten tuossa oli niinku just tota vähäosaisuutta ja varakkuutta, niinku näkyy paljon semmoista kontrastia siinä, että se myyrä ihastui siihen peukaloliisaan, mutta peukaloliisa ei. Peukaloliisa oli vähäosaisempi ja myyrä taas sit niinku rikkaampi, niin onks sä kokenut sitten tommosta niinku kontrastia, koskaan onks tullut koulumaailmassa vastaan vaikka niinku, että ois ollut toinen tosi niinku tullut vaikka varakkaasta perheestä ja sitten joku toinen, joka ois niinku köyhemmästä perheestä? No onhan niitä aika paljonkin ja sillään ainakin just itsekin ja tossa tarinassakin just ehkä just näytettiin sitä, että kun tavallaan peukaloliisa meni niistä hyvistä oloista niinku huonoihin oloihin, niin sit se osas nähdä sitä hyvää niinku vähemmästäkin. Et kun se pääsi sieltä huonoista oloista pois, niin se näki sen ympärillä niinku kaikki kauniimpana ja näin ja se oli onnellisempi, kun se pääsi pois sieltä. Niin mun mielestä toi on myös niinku just sitä, että kun mä oon esimerkiksi vaikka tullut, en oo tullut niin mistään varakkaasta perheestä ja sit mä oon niinku nähnyt myös sitä niinku vaikka huonon paljon, mä pystyn niinku ymmärtää sitä, no en tietenkään ollut missään Afrikan köyhyydessä, mutta mä pystyn ymmärtää sitäkin vielä paremmin, koska se nöyristää ihmistä, kun joutuu olemaan vähän niukilla. Mut sit taas ne, jotka ei oo ehkä kokenut sitä, ei osaa asettua siihen rooliin ja sen takia ne on semmosia mahdollisesti jilkeitä muille. Siinä on ehkä se, että se niinkun kiitollisuus häviää ja sitten jos jotkut asiat on itsestäänselvyytenä vaikka joku ruoka ja vaikka kouluruoka, niin ei se kaikille oo itsestäänselvyys, että sä saat koulusruokaa, niin osa valittaa siitä, että se ruoka on pahan makusta, mut sit osa on oikeesti tosi kiitollisia siitä, että niillä ylipäätään ees on sitä ruokaa. Et ehkä se, että jos mahdollistetaan liikaa vaikka sille lapselle ja se ei nää sitä erilaisuutta, minkälaista voi olla, niin se ei osaa myöskään arvostaa niitä pieniä asioita, mitkä saatetaan ottaa itsestäänselvyytenä. Niin, ja myös just se, että tuossa vähäteltiin myös sen Myyrän toimesta, kun siellä oli se lintu. Tavallaan, että sitä ei pidetty minä ja sinä. Siellä oli siis semmonen kuollut lintu. Oli siis kuollut lintu, joka oli tippun maahan ja se makas siellä, mutta Myyrä ei pitänyt sinä minään. Hän on Myyrä ja vähäteltiin lintuja tavallaan. Tämmöstä rasismia vähän niinku vois pelata siihen tai semmoseen niinku... Ja että kuolleita, että on ok kohdella kuolleita, että niitä ei niinku ookaan enää. Niin, että heille ei ois ollut mitään merkitystä tavallaan, niin toi on myös sitä kiittämättömyyden jatkumoa sille. Niin, mutta sitten Peukalo Liisa, niin se kuitenkin sitten alkoi huolehtia siitä linnusta, koska sen mielestä se on väärin, että niitä kohdellaan niinku... Sitä niinku kuolluttakin, että sille ei vaikka anneta sitä periaatteessa, vaikka kun on hautajaisia, niin sitten se laitto sille peittoa päälle ja muuta. Ja sitten periaatteessa taas oli opetus se, että koska se auttoi sitä lintua, se Peukalo Liisa, niin sitten se lintu lämpesikin siitä ja se heräs henkiin. Se olikin vaan periaatteessa jäätynyt, koska se oli tippunut muuttolintuparvesta, mutta sitten se tokenikin siitä, koska se sai tarpeeksi lämpöä. Niin sitten ehkä myös se, että se toisen auttaminen, että se palkitaan myös. Niin, ainahan siinä ei tietenkään käy sille, että jos sä autat vaikka kuollutta ihmistä, niin hän se nyt herää siitä henkiin, mutta ehkä tässä oli aika hieno opetus se, että myös se hyvän tahtoisuus, niin se palkitaan. Niin, ja sitten mun mielestä myös se, että kun tässä juuri nähtiin sitä, että Peukalo Liisa meni huonoista oloista aina seuraavaan huonoon paikkaan. Ja sitten kuitenkin siinä matkan varrella tuli näitä vastaankäymisiä, vaikka just ne turilaiset, niin ne antoi sellaista, ne laskittaa itseluottamusta sen verran, että vaikka siellä myyrän luona, hän ei enää meinannut yrittää pois sieltä. Mutta sitten kuitenkin, kun tuli se pieni toivo siitä, että lintu tulee takaisin, tai se tuli takaisin, niin sitten hän päätyi tarttumaan siihen mahdollisuuteen. Juuri tämä kuvastaa mun mielestä hyvin just sitä, että kannattaa aina yrittää elämässä ylipäätään, että voit saada siitä jotain hyvää, jos sä jaksat yrittää, etkä vaan luovuta. Niin, ja otat se mahdollisuuden, kun sulle tulee se, koska sitten jos seuraavalla kerralla sulle annetaan se mahdollisuus, tai jos tulisi joku toinen kerta, niin sä et välttämättä pysty enää siihen tarttumaan. Kiitos, että kuuntelit sellaista pohdintaa. Heippa!