rahamindset jakso 1

Miia Kiviloto, Rahanvaltiotar, auttaa yrittäjiä rakentamaan selkeän hinnottelun ja kasvun mallin, korostaen rahamindsetin merkitystä menestyksessä. Hän kannustaa positiiviseen raha-ajatteluun ja oman arvon hinnoitteluun, korostaen laskelmien tärkeyttä yrittäjyydessä. Miia painottaa, että oikea mindset vaikuttaa kaikkeen ja auttaa saavuttamaan tavoitteet. Hän jakaa omia kokemuksiaan ja kannustaa yrittäjiä uskomaan omiin rahataitoihinsa. Mindsetin muuttaminen voi vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja menesty Hei, minä olen Miia Kiviloto, Rahanvaltiotar, ja autan sinua yrittäjyyden ja yrityksen kanssa, että sinun ei tarvitse enää seikkailla lukujen sokkeloissa. Minä autan asiantuntijayrittäjiä rakentamaan selkeän hinnattelun ja kasvun mallin, jossa työtulos näkyy myös sinun tilille, ei vaan kalenterissa. Olen talousventuri, joka puhuu rahaa siis suoraan, mutta helposti lähestyttävästi. Minä lasken puolestasi, minä sparrailen kanssa, ja kysyn just ne kysymykset, jotka vien sinua edeenpäin. Tänään aiheena on rahamindset, nimenomaan yrittäjyyden näkökulmasta, ja mitä se mindset, eli meidän ajattelutapa, vaikuttaa meidän yrittäjyyteen ja yrityksen menestykseen. Se, mitä me ajatellaan, sillä on todella suuri merkitys siihen, mitä me tullaan saavuttamaan, ja kun me ollaan yrittäjiä, niin se meidän mindset vaikuttaa siihen, miten se yritys menestyy. Menestys tarkoittaa meille ihmisille eri asioita. Perinteinen tapa ajatella menestystä on se mukkea liikevaihto, hyvä palkka itselle, ja ehkä jotakin luksusta tai muuta rahaa viittaavaa siinä ympäristössä. Mutta ihan yhtä lailla se menestys voi olla sitä, että olet lähtenyt yrittäjäksi siksi, että haluat itse päättää sun työajat, kenen kanssa työskentelet, ja sitä, että se yritys mahdollistaa sun oman näköisen elämän. Tämäkin on ihan yhtä lailla menestystä. Ja se, miksi mindset on tosi tärkeää yrittäjälle, koska menestys on ehkä se yläkategoria. Mutta jos me ei saada meidän yrittäjän mindset ja rahaaan liittyviä ajatuksia kohdalleen, niin meidän yritys ei pahemmillaan pysy pystyssä, niin tulee konkurssi, ja lievimmillään se tekee sun yrittäjyydestä raskasta, sä rakentelet eteenpäin päiväkerrallaan. Ja menestyksen pätee vanha viisaus. Jos sä uskot saavuttaa sen, sä saavutat sen, ja jos sä uskot, että se ei ole mahdollista, niin silloin se ei todellakaan ole mahdollista. Toki tämä ei ole niin suoraviivasta. En mä voi luvata, että kun sä laitat ajatukset kuntoon, niin sit sä menestyt ja saavutat sen, mitä sä tavoittelet. Mutta jos sulla on se ajatusmalli, että se on sulle mahdollista, niin sä rupeat näkemään syitä, sä rupeat näkemään mahdollisuuksia. Ja jos joku menee pieleen, niin sä rupeat näkemään sen, että hei, mitä jos mä olisinkin tehnyt ton kohan toisella lailla, olisinko mä sitten saanut sen tuloksen, mitä mä tavoittelen. Ja tämä on siis se hyvä raha-ajattelutapa, yrittäjyysajattelutapa. Ja se huono on sen kuulosta, että sä ajattelet, että se ei ole mahdollista. Silloin sä etit mahdollisuuksien sijaan koko ajan uhkia, tai sä vaan ajattelet niitä syitä, että miksi tämä ei ole mahdollista. Sä etit ympäristöstä syitä, minkä takia sä voit jättää tekemättä jotain, tai minkä takia sun pitää tehdä tämä asia samalla lailla, kun kaikki muutkin tekee, vaikka se ei tunnu susta hyvältä. Mulla itsellähän on todella pitkä, vahva historia talouteen. Mä olen kauppatieteen maisteri koulutukseltani, ja olen tehnyt kovan udan taloudessa laativissa asiantuntijatehtävissä. Tarkoittaa siis sitä, että mä olen ollut kontroller, eli se laskelmannikkari, joka on tehnyt laskelmia sille ihanselimmälle johdolle, ja puhutaan kansainvälisestä metsäteollisuudesta. Mä olen ollut pienessä terveyskeskuksessa se talouspäällikkö, joka on huolehtinut kaikki talouteen ja johtamiseen liittyvät päätöksenteon asiat niin kuin johtajan ja päättäjien tukena, ja kaikkea siltä väliltä. Mä olen suurimman osan työurastani ollut se henkilö, jonka takana on ollut koko organisaation rahat, se jonka on pitänyt sanoa mielipiteitä organisaation taloudesta, ottaa kantaa niihin yritysten organisaation näkökulmasta. Mun historiahan on pitkälti joko näitä isoja pörssiyrityksiä tai julkisen sektorin organisaatioita, joissa useimmin sama on ollut hyvin näkyvässä asemassa. Molemmille on se yhteistä, että sulla ei saa olla liikaa omia mielipiteitä, sulta odotetaan tiettyä tapaa toimia. Ja mulla olikin virkauralla, niin mä sanoin sitä, että mä laitan jakkupuhun päälle, että mä muistan, että mun pitää olla vähän hillisempi kuin mä oon. Ne, jotka on seurannut mua yhtään somessa, lähinnä varmaan Instastorien puolella, tai jotka on nähnyt mua livenä kouluttamassa tai käynyt mun kanssa sparrauskeskusteluita, tietää sen, että mun kädet heiluu koko ajan tälläkin hetkellä. No, mä en ole tosikko, mä saatan vääntää vitsiä talouteen liittyen, etsiä sellaisia vähän erikoisia esimerkkejä kustannusteokkuudesta. Terveydenhuollon lääkärit ja sairaanhoitajat muistavat varmaan hyvin mun esimerkin siitä, että kun mä oon aina sanonut, että säästäminen ei tarkoita mulle sitä, että piistellään kaikesta, vaan se tarkoittaa se, että me mietitään Ferrari-tasoisen, ei osteta Ferraria, vaan ostetaan se parempi A-mersu. Mä en puhu sitä, että Ferrari pitäisi vaihtaa ladaan. Mulla on tällaisia esimerkkejä, mä tykkään myös nauraa itselleni. Tätä mä oon tehnyt ihan jo virassa, mutta hyvin hyvin hillitysti ja lähinnä sisäisissä tilaisuuksissa. Mä tunnistan erittäin hyvin sen, että mun tapa puhua rahasta ja taloudesta mahdollisimman simppelisti käyttäen esimerkkejä, jotka tekee konkreettiseksi, mitä esimerkiksi talouden termit tarkoittavat tai miten eri talouden prosessit menee. Mä oion tosi paljon virallisessa termistössä sen takia, kun mun mielestä talousjargoni on tarkoitettu vaan kollegoiden kesken kanssa puhumiseen. Koska tunnustan joka kerta, kun mä kuuntelen jonkun mun menestyneen kollegan puheenvuoroa ja jos se puheenvuoro on talousjargoniaa, siis talouden perussanastoa ruvetaan käyttämään, niin kyllä mulla menee osa keskittymistä siihen, että mun pitää kääntää itselleni mielessä, että mitäs tämä termi tarkoittikaan. Termit, jotka on mulle oikeasti tuttuja, mutta mäkin joudun pysähtyä miettimään, mitä se tarkoittaa. Mä en halua, että yrittäjyyden pitää käyttää energiaa sen miettimiseen, mitä se tarkoittaa. Miksi joku asia pitää, mitä joku asia tarkoittaa, vaan mä haluan, että sä pystyt keskittymään siihen, miten se toimii. Pitkä alustus siihen, että yrittäjyyden pitää olla sen näköistä, kun susta tuntuu hyvältä. Nyt kun mä oon päätoiminnan yrittäjä, niin mä huomaan, että mä nautin päivä päivältä enemmän siitä, että mä saan hyvin vapaasti puhua rahasta, taloudesta, laskelmista, yrittäjyyden haasteista sillä tavalla, joka on mulla luontaista, tavalla, joka ei ole sitä perinteistä. Mä oon tehnyt itse ison mindset-työn siinä, että mä oon uskaltautunut olemaan yrittäjänä sellainen, kun mä olen. Se on iso tekijä siinä, että mä visioin alan toimia somessa ja mun markkinointiviestinnässä sillä tavalla, kun mä oon aina ollut livenä kohtaamisessa kollegoiden ja mun asiakkaiden kanssa. Tämä mindset on siis tosi iso asia yrittäjyydessä. Itse mun ei ole tarvinnut tehdä tuon rahamindsetin kanssa niin paljon töitä, koska mä oon elänyt lukuja, laskelmia ihan venävästä asti. Mähän oon siis ollut se matikkafriikki, joka on opiskellut Excelin käytön 200-vuotiaana sen takia, kun se oli kivaa. Mutta mä oon tehnyt mindset-työtä tämän yrittäjyyden kanssa ja teen sitä edelleen. Ja kun puhutaan menestyksestä yrityksessä, niin vaikka sä olisit se yksin yrittäjä, joka haluaa vaan saada sen yrityksen pyörimään silleen mukavasti, että saa tehdä töitä siihen tahtiin, kun itse haluaa, niin sä tarvit rahataitoja, sä tarvit perustaidot, tiedot taloudesta ja laskelmista. Ja jos sun mindset on se, että sä et osaa rahasta, sä et osaa lukuja, sä et osaa laskelmia, niin sä näet sen toteutuvan käytännön sun silmien edessä koko ajan, koska se sun ajattelutapa ohjaa sua näkeen ongelmia sen sijaan, että sä ettisit haasteita. Koska mun väite on se, että niin sinä osaat, sä kyllä osaat rahaa, laskelmia ja jos et sä osaa vielä, niin sulla on vaan todennäköisesti opetettu sen väärällä lailla. Laskelmia voi tehdä todella, todella monella eri tapaa, silti ne on oikein. Nyt puhutaan jos yksin yrittäjistä, joille jos sun liikevaihto on siellä 100 000 luokassa ja sä et ole tekemässä mitään startupia isoilla kasvusuunnitelmilla, joissa on isot investoinnit ja isot henkilöstökasvutavoitteet, niin sä todennäköisesti pärjäät sellaisilla matikan taidoilla, mitä sä oot oppinut tuolla 1. luokasta 4. luokkaa, eli todella simppelillä laskelmilla. Ja tässä se mindset-muutos on se, että sulla onkin ehkä ollut vääränlaiset opettajat laskelmien kanssa, eikä se, että sä et vaan osaisi. Miksi mindset on tärkeätä? Koska se vaikuttaa ihan kaikkeen siihen meidän asenteessa, ajattelutavassa, siinä mitä me nähdään mahdollisuuksia. Jos mä haluan saada yrityksen menestyvän, niin jos meillä on mindset, että se ei ole meille mahdollista, niin uskallaksä hinnoitella oikeasti sen palvelun arvon mukaisesti? Uskallaksä laittaa sille palvelulle sellaisen hintalapun, mitä asiakas oikeasti saa ja minkä sä itse uskot, että se palvelu on vähintään sen arvon asiakkaalle? Uskallaksä laittaa sellaisen hintalapun, jos sä koet, että no en mä nyt tiedä. Tai uskallaksä hinnoitella sen kunnolla, jos et sä halua laskea? Sulla on ajattelutapa, että laskelmat on vaikeita, sä et halua laskea sitä, että kattaako se sun palvelun hinta kaikki sun kustannukset. Eli kun sä myyt palvelua vaikka toisille yrittäjille, jos sulla on asiakas kerran viikossa, sä myöt sitä palvelua toisille yrittäjille 40 viikon ajan ja se on se sun pääpalvelu, missä sun pitäisi saada päätulot. Jos sulla on ajattelutapa, että laskelmat on liian vaikeita, niin uskallaksä oikeasti silloin laskea sen, että paljon se sun palvelun hinta on, että sä pystyt sillä 40 palvelun kerran myymisellä saamaan niin paljon tuloa, että sä maksat sillä kaikki sun laskut. Silloin kun sä maksat YELLin, joka on sun työtulon mukainen ja eläkeyhtiön hyväksymä, että sä maksat siitä sulle itsellesi hyvän palkan ja sulla on aina tivillä puskurissa rahaa arvonlisäverojen tivitykseen ja veroihin. Uskallan väittää, että jos sulle on laskelmia suhteen ajattelutapa, että sä et osaa, niin sä et uskalla laskea ja sulla on iso riski, että sun kannatavuus ei toimikaan. Eli sä teet tappiota tai sä joudut maksaa itsellesi pientä palkkaa tai sä oot siinä tilanteessa, että juman kekka, taas mulla on se tilanne, että mistä mä löydän alviin tivitykseen rahat. Se rajaa myös se ajattelutapa, sitä sun uskomusta siihen, että pystytkö sä maksamaan itsellesi riittävää palkkaa. Kokeeko sä olevasi sen haavelemaspalkan arvonen? Uskallaksä asettaa itsellesi sellaisia kasvutavoitteita, mitä sä unelmoit vai onko ne sun tavoitteet ennemmin sellaisia haavekuvia, jos mä voittaisin mua tuossa tyyppisiä? Uskallaksä ottaa riskiä vai haluatko sä mieluummin mennä aina sen mukaan, mikä on tuttua ja turvallista? Mun väylä yrittäjyyteen ei ole ollut mikään perinteinen, siis koko päiväseen yrittäjyyteen. Mulla on ollut hyvin turvattu, pakituinen virka, kovalla palkalla ja oon ollut arvostettu asiantuntija omassa hommassani ja olisin saanut siinä jatkaa uudistustenkin myötä, näin mä vakaasti uskon. Mutta se ei ollut se, mikä oli mun arvojen mukaista. En tiedä olisinko koskaan hypännyt päätoimiseen yrittäjyyteen, jos ei mulla olisi ollut elämässä hyvin traagista tapahtumaa siinä muutama vuosi sitten, eli menetin veljeni äkillisesti ja hyvin traumaattisesti. Tämä oli mulla se motivaattori lähteä yrittäjäksi. Tilanteessa, jossa mulla ei ollut liiemmin voimavaroja edes arkeen, niin oon hypännyt yrittäjyyteen. Otin siis valtavan ison riskin, mutta kuuntelin omaa intuitiottani ja luotin siihen, että elämä kantaa, yritys kantaa. Olen siis klassinen esimerkki siitä, älä tee niin kuin minä sanon, vaan tee niin kuin minä neuvon. Mutta mä uskoin siihen. Mun ajattelutapa oli, että mä onnistun, se on mahdollista, joten mä löysin niitä eri tapoja päästä liikkeelle siinä mun yritystoiminnassa ja työntekemisessä tilanteessa, missä mulla ei ollut oikeasti liikaa voimia yhtään mihinkään. Eli mun mindset oli kunnossa, jolloin se oli mulle mahdollista. Se meidän uskomus esimerkiksi yrittäjyydessä voi olla sen tyyppinen, että sä ajattelet, että asiakkaat ei ole valmiita maksamaan tarpeeksi, eli sä et voi pyytää siitä palvelusta niin paljon hintaa, tai sä et voi nostaa sen sun palvelun hintaan, että asiakkaat karkaa. Eli sä menetät tilaisuuden lisätä sun myyntiä sillä helpommalla tavalla, eli hintoja nostamalla. Sä menetät sen tilaisuuden vähentää sun käyttämään työaikaa hintoja nostamalla. Ja tää pelko on hyvin sellainen tyypillinen, varsinkin silloin, jos meillä on rahaan liittyen ajattelutapa vähän sellaisessa moodissa, että se vaatii vielä muokkaamista. Se pelko ei ole mikään merkki virheistä välttämättä, sen sijaan se on yleensä merkki siitä, että sä oot uuden äärellä, sä oot menossa kohti kasvua, ja se pelko syntyy siitä, että me ollaan pois sieltä meidän mukavuusalueelta. Ja se, että jos tuntuu, että mä en voi nostaa hintoja, niin mitäs jos ajattelisikin, että se rohkeampi hinta, se isompi hinta, tuo sun vuoksi todennäköisesti ne asiakkaat, jotka todellakin on niitä sun unelmaasiakkaita, jotka näkee sun osaamisen ja sun palvelun todellisen arvon. Ja hei, semmoinen pikku vinkki, että yleensä nämä asiakkaat, jotka on valmiita maksamaan sen isomman hinnan, ne on yleensä myös niitä helpoimpia asiakkaita sulle, koska he näkee sen sun arvon, he näkee sen, mitä mahdollisuuksia sä tuot heille. He ei villittää mistään pikku yksityiskohdista, vaan he haluaa sen kokonaisuuden, he luottaa siihen sun osaamiseen. Tai tällaisessa tilanteessa, jos hintojen nostaminen pelottaa, niin kysytään, onko tämä totta vai onko tämä vain tarina, mitä mä kieson. Eli onko tämä uskomus siitä, mitä on mulle mahdollista. Ja se, että nämä on uskomuksia, niin tämä on hyvä juttu, koska uskomus eli ajattelutapa on asia, mikä me oikeasti voidaan muuttaa. Se ei tapahdu sormia napsauttamalla, mutta se on mahdollista. Ja se hyvä puoli tässä on, että nämä on uskomuksia, eli nämä on meille mahdollista myös muuttaa. Meidän ajattelutapa on maantamuuttaa. Se ei tapahdu sormia napsauttamalla, mutta me pysytään tietoksi lähtemään muuttamaan meidän ajattelutapaa. Ja uskomuksethan tulee pitkälti siitä, mitä me on nähty meidän ympärillämme lapsena, nuorena, työelämän alussa. Mitä ajatuksia meillä on, esimerkiksi mitä meidän omat vanhemmat on ajatellut yrittäjyydestä. Mitä sun isän mielipide on yrittäjyydestä. Mitä sun äitin mielipide on yrittäjyydestä. Nämä vaikuttavat meidän ajattelutapaan. Yksi tapa on lähteä listaamaan. Ihan vaan ottaa kynää ja paperia ja lähteä kirjoittamaan sinne kaikkia ajatuksia, mitä sulla tulee mieleen. Rahaa, hinnoitteluun, vaurastumiseen, menestykseen. Kirjoitat niitä ylös. Tämä on ihan tyyliin esimerkkinä, että jos pyydän liikaa hintaa, niin asiakkaan paikko tai hyvin hinnoiteltu palvelu auttaa meitä molempia. Se on asiakkaannettu ja se on yrittäjäännetty. Kun sinä olet tehnyt tämän kartoituksen, niin sitten sinä vaan lähdet listaamaan niitä sinun ajatuksista. Sitten sinä lähdet miettimään, että onko se ajatus sellainen, että se rajoittaa sinun tekemistä vai onko se sellainen ajatus, joka saa sinun tekemään mahdollisuuksia. Pyydän liikaa rahaa, niin asiakkaan kaikkoa. No sehän rajoittaa meidän tekemistä. Se on rajoittava uskomus. Sitten jos se ajatus on, että hyvin hinnoiteltu palvelu on sekä asiakkaan että yrittäjänä mun etu, niin tämähän on sellainen, joka luo meille mahdollisuuksia. Ja jotta sinä olet oikeasti hyödyntänyt siitä, niin alitte sieltä yksi uskomus, mikä tulee. Yksi sellainen rajoittava uskomus. Ja lähdet purkaamaan sitä osin. Mistä se uskomus on syntynyt? Mihin se perustuu? Onko siellä joku fakta vai onko se vain ajatus? Palveleeko se sinua edelleen? Että sinä olet niitä näkyväksi. Me pystymme purkaamaan niitä meidän huonoja ajattelutapoja jo sillä, että me avataan ne, me siis tehdään ne näkyväksi. Annetaan rahallisesti, kirjoitetaan vaikka just tämä, että se vaan, että me kirjoitetaan ylös, niin tekee niitä näkyväksi. Ja sitten kun me lähdetään pohtimaan siitä, että onko tämä minulle eduksi vai haitaksi, ja sitten ne, jotka me tunnistamme haitalliseksi, niin me lähdetään niitä purkaamaan auki. Että mistä tämä on tullut? Mitä ajatuksia minulla on täällä ehkä taustalla? Ihan pelkästään tämmöinen työskentely auttaa meitä saamaan meidän mindsettiä edeenpäin. Kiva, kun kuuntelit Rahanvaltiatarta. Tulemme katsomaan seuraavaa jaksoon. Moi moi!